Suomalaisten aikuisten alkoholinkäyttöön liittyvää keskustelua ovat hallinneet terveydelliset ja taloudelliset kysymykset. Mikä on turvallista tai kohtuullista alkoholinkäyttöä terveyden kannalta? Miten työikäisten alkoholinkäyttö vaikuttaa kansantalouteen? Näiden lähtökohtien vuoksi myös alkoholipolitiikassa ja -tutkimuksessa on keskitytty yksilölliseen haittanäkökulmaan ja toisaalta alkoholin kokonaiskulutuksen taloudellisten vaikutusten laskemiseen. Keskimääräisen alkoholinkulutuksen pienilläkin muutoksilla on mittavia vaikutuksia koko väestön tasolla.
Alkoholinkäytön kokonaiskulutus
Lasten näkökulman kannalta on myönteistä, että myös lapsille ja läheisille aiheutuvat seuraukset ovat viime vuosina nousseet näkyväksi osaksi julkista keskustelua. Pelkkään alkoholin kulutusmäärään keskittyminen peittää alleen tärkeitä piirteitä läheisten ja lasten kokemuksesta. Koska jokaisen alkoholiongelmaisen toiminnasta kokee haittoja usea läheinen, voidaan läheisten alkoholinkäytön aiheuttamia ongelmia perustellusti pitää määrällisesti isoimpana päihdehaittana Suomessa ja muualla. Vanhemman juomisen kielteiset seuraukset eivät myöskään ole lapsuuteen rajautuva koettu hetkellinen kausi, vaan jatkuva tai seurauksiltaan vakava alkoholinkäyttö kotona jättää lapseen elämänmittaiset jäljet.
Aikuisilla voisi olla opittavaa lasten ja nuorten asenteista alkoholia kohtaan. Siksi kannattaa unohtaa hetkeksi nuorten opettaminen ja sen sijaan kuunnella heitä. Nuoret toivovat aikuisilta hillittyä, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Suurin osa nuorista hyväksyy kohtuullisen alkoholinkäytön, mutta humalajuominen ei nuorten mielestä kuulu kotiin. Nuoret toivovat muutenkin suomalaiseen alkoholikulttuuriin muutosta. Valtaosa nuorista on sitä mieltä, että humaltumista ihannoidaan liikaa. Yli puolet nuorista on huomannut, että alkoholista kieltäytymistä joutuu perustelemaan. Vuonna 2011 toteutetun kyselyn mukaan vain viidennes nuorista piti suomalaisten suhtautumista alkoholiin järkevänä. Aikuinen voi luulla olevansa humalassa hauska, mutta lapsi näkee asian toisin.
Suomalaisten alkoholikulttuuri nuorten näkökulmasta
Vuoden 1960 jälkeen suomalaisten juominen on nelinkertaistunut. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta käyttää alkoholia ja yli 80% juomiskerroista tapahtuu kotona. Tavallisin alkoholin nauttimistilanne tapahtuu puolisoiden tai seurustelukumppaneiden kesken. Merkittävän osan Suomessa nautitusta alkoholista kuluttavat ikäryhmät, joissa on eniten pikkulasten vanhempia. Lisäksi kasvava osuus alkoholista juodaan kotona. Juominen on lisääntyy ja siirtynyt 2000-luvulla entistä enemmän ravintoloista koteihin.
Joka viidennessä perheessä alkoholia käytetään liikaa
Humaltuminen on suomalaisessa kulttuurissa melko hyväksyttyä. Juomatapatutkimuksista on selvinnyt, että suomalaisten juominen on siirtynyt yhä enemmän kodin seinien sisäpuolelle. Mutta miten aikuisen humalajuomiseen vaikuttaa se, onko hänellä lapsia vai ei? Kuinka yleistä aikuisten alkoholinkäyttö on niissä tilanteissa, joissa lapsia on läsnä?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Juomatapatutkimuksen mukaan ne aikuiset, joilla on lapsia, juovat vähemmän ja harvemmin itsensä humalaan kuin lapsettomat. Eroa on lähinnä siinä, miten paljon juodaan kerralla. Naiset, joilla on alaikäisiä lapsia, ovat hieman muita aikuisia yleisemmin raittiita. Pienten lasten isien keskuudessa kokonaan raittiita on vähemmän. Erään tutkimuksen mukaan jopa joka kolmas pienten lasten isä on alkoholin riskikäyttäjä.
Juomatapatutkimuksen mukaan noin kymmenessä prosentissa alkoholinkäyttötilanteista on mukana alle 15-vuotiaita lapsia. Näistä tilanteista, joissa lapsia oli läsnä, kymmenessä prosentissa jonkun paikalla olleen aikuisen veren alkoholipitoisuus ylitti yhden promillen, eli hän oli humalassa. Aikuiset joivat lasten läsnä ollessa kerralla hieman vähemmän alkoholiannoksia kuin silloin, kun lapsia ei ollut paikalla.
Tilanteissa, joissa lapsia on läsnä, alkoholia juodaan tavallisimmin kotona esimerkiksi aterian tai saunomisen yhteydessä. Voidaan karkeasti arvioida, että Suomessa on vuosittain ainakin noin 2,2 miljoonaa sellaista tilannetta, joissa aikuiset ovat humalassa kun lapsia on läsnä. Noin joka kymmenes liittyy yleisiin juhlapäiviin kuten jouluun, uuteenvuoteen, vappuun tai juhannukseen. Sotienjälkeisen vaurastumisen myötä kesämökkejä on maassamme jo puoli miljoonaa, ja monien lapsuudenkokemukseen kuuluvat kesät mökillä. Juhlapäivät ja lomat jäävät monien lapsuusmuistoihin stressikokemuksina.
On toki huomattava, että suurin osa suomalaista ei koe haittoja vanhempien juomisesta, vaikka valtaosassa kodeista käytetään alkoholia. Vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan niissä kodeissa, joissa käytetään alkoholia, kolme neljästä lapsesta ei kokenut siitä aiheutuneen haittaa.
Aikuisten puheissa ja käytöksessä ristiriita
Aikuisten asenteita lasten seurassa tapahtuvaa juomista kohtaan voidaan arvioida THL:n Juomatapatutkimuksen vastausten perusteella. Lähes kaikki aikuiset ovat tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että lasten läsnä ollessa ei saisi humaltua. Asenteisiin ei juuri vaikuta se, onko itsellä lapsia. Yleensä pienten lasten vanhemmat ovat vahvimmin sitä mieltä, ettei pienten lasten seurassa saisi käyttää alkoholia ollenkaan. Kaikkein tiukin asenne on alle kouluikäisten lasten äideillä. Kuitenkin yli kolmasosa vastaajista (oli heillä lapsia tai ei) vastasi, että pientenkin lasten läsnä ollessa voi humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista. Aikuisten asenteiden ja käyttäytymisen välillä lasten seurassa humaltumisen hyväksymisessä on siis selvästi ristiriitaa.
Vuonna 2002 Suomessa synnyttäneistä naisista lähes kahdella prosentilla on alkoholi- tai huumeriippuvuuteen liittyviä rekisterimerkintöjä lapsen seitsemän ensimmäisen ikävuoden ajalta. Päihdeongelmaisten äitien määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuneen 1990-luvun alusta, vaikkakin luvut edustavat vain kaikkein vaikeimpia tapauksia. Vuodesta 1987 lähtien kaikenikäisten naisten hakeutuminen hoitoon alkoholiongelmien vuoksi on lisääntynyt. Vanhempien runsas päihteidenkäyttö on ollut ainakin osasyynä 30 - 50 prosentissa huostaanotoista. Alle 12-vuotiaita lapsia koskevissa tapauksissa osuus oli vielä huomattavasti korkeampi.
Nämä luvut kertovat vain vakavimmasta ääripäästä. Vanhempien alkoholinkäyttöön liittyvät huolet ovat kuitenkin yleisiä. Moni ulkoisesti katsottuna tavallisessakin perheessä elävä lapsi hyötyy kodin ulkopuolisten aikuisten tuomasta tuesta. Lapsia ja perheitä kohtaava ammattilainen ei kuitenkaan tarvitse erityisiä päihdetyöntekijän kykyjä voidakseen olla se turvallinen aikuinen, vaan kuunteleminen ja lapsen kohtaaminen vievät jo pitkälle.
Ammattilainen, muista ainakin nämä
-
Valtaosa suomalaisista vanhemmista ja nuorista ei hyväksy humaltumista lapsen seurassa.
-
Pienten lasten vanhemmat juovat yleensä vähemmän ja harvemmin itsensä humalaan kuin ne, joilla ei ole lapsia. He myös suhtautuvat tiukemmin lasten seurassa juomiseen.
-
Juomistilanteista, joissa lapsia on ollut paikalla, noin kymmenessä prosentissa ainakin joku aikuisista on ollut humalassa. Yhteensä tällaisia tilanteita on Suomessa 2,2 miljoonaa vuodessa.
-
Lasten ollessa läsnä alkoholia käytetään useimmiten kotona.
- Vanhempien päihteidenkäyttö on usein osasyynä huostaanottoihin. Moni turvallisemmassakin perheessä elävä lapsi tarvitsee apua vanhempien alkoholinkäytön takia.