Sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki

Lastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki
 

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.  Ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. 

Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä, kun epäilee, että lapsen lastensuojelun tarve pitäisi selvittää. Ilmoitusvelvollisuus on monien tahojen työntekijöillä, mm. sosiaali- ja terveystoimessa, opetustoimessa, nuorisotoimessa ja seurakunnassa,

Lastensuojelun ilmoitusvelvollisilla viranomaisilla ja ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on syytä epäillä lapsen joutuneen henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi.

Sosiaalihuoltolaki uudistettiin vuonna 2014 ja se astui pääosin voimaan1.4.2015.  Uusi laki lisää matalan kynnyksen palveluja lapsille ja nuorille. Lapsiperheillä on oikeus saada kunnan tarjoamana kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Sosiaalihuoltolain myötä lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä silloin kun vasta selvitetään lastensuojelun tarvetta. Myös niille asiakkaille, joiden ei arvioida tarvitsevan lastensuojelun palveluja, tehdään palvelutarpeen arviointi heti asiakkuuden alussa.

Perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa tulee olla saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sosiaalihuoltolain tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille.

 

Lue lisää:

Lastensuojelun käsikirja 

Sosiaalihuollon asiakkuus 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolla.