Miten apua tarvitseva lapsi oirehtii ja käyttäytyy?

Lapsilla on monia tapoja reagoida vanhemman alkoholinkäyttöön. Samankin perheen lapset voivat kaikki reagoida eri tavalla, sillä jokainen lapsi ja nuori kokee vanhemman juomiseen yksilöllisesti.
 
Helpoimmin havaittava on reaktio, jossa lapsi eristäytyy ja vetäytyy muiden seurasta. Lasta saatetaan myös kiusata takia. Omiin oloihinsa vetäytynyt lapsi on usein yksinäinen ja masentunut. Vanhempien juominen ja sen aiheuttamat muut seuraukset ovat yksi mahdollinen syy lapsen käyttäytymiseen ja olemukseen.
 
Oirehtiminen voi näkyä liiallisena kiltteytenä tai ylisuorittamisena. Lapsi saattaa menestyä esimerkiksi koulussa erittäin hyvin, minkä voi helposti tulkita niin, että kotiolot ovat kunnossa ja koulunkäyntiin kannustetaan. Vastaavasti lapsi voi reagoida vanhemman alkoholinkäyttöön huonolla käytöksellä ja jättämällä tarkoituksella sääntöjä noudattamatta. Hän saattaa hakea itselleen huomiota olemalla määräilevä ja kontrolloiva.
 
Lapsi voi ottaa perheessä huolehtijan roolin, jolloin hänelle ei jää aikaa tai energiaa omiin leikkeihin tai ystävyyssuhteiden solmimiseen. Lapsi voi myös olla haluton tai kykenemätön muodostamaan ihmissuhteita. Hän ei ehkä koskaan kutsu kavereita kylään, koska vanhempien juominen hävettää. 
 
Yksi tapa selviytyä hankalasta kotitilanteesta on viedä huomio siitä pois. Lapsi voi siis reagoida vanhemman juomiseen myös ryhtymällä pelleksi. Silloin hän yrittää saada huomiota muita hauskuuttamalla ja kääntämällä tilanteen huvittavaksi. Samalla hän sulkee itsensä ikään kuin tilanteen ulkopuolelle.
 
Siihen, miten lapsi käsittelee vanhemman juomista, vaikuttavat persoonallisuuden lisäksi jossain määrin lapsen sukupuoli ja ikä. Myös ympäristötekijät, kuten lapsen muut ihmissuhteet tai kodin siisteys ja yleinen ilmapiiri voivat vaikuttaa ulkopuolelle havaittavissa oleviin oireisiin.
 
Lapsen kotioloihin pitää kuitenkin aina puuttua välittömästi, jos lapsella on selkeitä fyysisiä vammoja, jotka viittaavat pahoinpitelyyn tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Tähän velvoittaa myös lastensuojelulaki.
 
 
 

Tarkkaile oireita, älä ylitulkitse

Vanhemman juominen aiheuttaa lapselle joskus selvästi havaittavia oireita kuten väsymystä, riehakkuutta tai muuta häiriökäytöstä. Lapsi voi osoittaa hätäänsä takertumalla voimakkaasti kodin ulkopuoliseen aikuiseen, esimerkiksi päiväkodin hoitajaan. Joskus lapsen leikeissä tai piirustuksissa näkyy viitteitä kodin tilanteesta.

Oireiden tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, koska ne eivät usein näy ulospäin. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten kannattaa seurata tilannetta ja oireita tarkasti mutta hienotunteisella tavalla. Vaikeammin havaittavia oireita ovat esimerkiksi lapsen masentuneisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Läheisten aikuisten juominen voi aiheuttaa psykosomaattisia oireita kuten päänsärkyä tai vatsavaivoja, joiden syytä ei ehkä osata heti hakea kotioloista. Lapsella saattaa myös esiintyä yökastelua tai unettomuutta. Jos lapsi tekee vääriä asioita tai joutuu hankaluuksiin kodin ulkopuolella, taustalla vaikuttaa yleensä kotitilanne. Kotona tapahtuvat asiat voivat näyttäytyä yllättävinä oireina kuten ilkivallan tekoina, viiltelynä tai syömishäiriöinä.

Lapsi voi olla epäluuloinen kaikkia vieraita aikuisia kohtaan. Luottamus kaikkiin aikuisiin särkyy helposti, kun vanhempi ei ole kykeneväinen pitämään kiinni lupauksistaan. Ymmärtäväisten, kärsivällisten ja ehdottoman luotettavien aikuisten tapaaminen kodin ulkopuolella on tärkeää. Tässä asiassa ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti kohtaamansa lapsen elämään!

Tunteiden kieltäminen on päihdeongelmaisessa perheessä tyypillistä. Lapset oppivat helposti vanhemmilta mallin, jossa tunteet kielletään tai niitä peitellään, koska niitä ei osata käsitellä. Ongelmat eri muodoissaan voivat näin ylisukupolvistua - se mikä yhdessä sukupolvessa ilmenee alkoholiongelmana, voi toisessa sukupolvessa vaikuttaa mielenterveyden ongelmana, ja nämä yhdessä kolmannessa sukupolvessa mahdollisesti molempina tai jonain ihan muuna. Päihteidenkäytön kuormittamassa perheessä kasvaminen johtaa myös usein itsetunto-ongelmiin ja ulkopuolisuuden sekä kielteiseen erilaisuuden tunteeseen.

Ongelmien määrittely ei ole yksiselitteistä

Vanhemman alkoholinkäytön ja lapsen ongelmien välille ei useinkaan voi asettaa lineaarista syy-seuraussuhdetta, sillä lasten kokemukset ovat aina yksilöllisiä. Vanhempien päihteiden ongelmakäyttö ei välttämättä ole ainut tai merkittävin lapsen ongelmien aiheuttaja. Ongelmien takana piilee usein paljon monimutkaisempi vyyhti syitä ja henkilöitä.

Lapsen kokemat ongelmat jaotellaan usein seuraaviin kategorioihin:

1) epäsosiaalinen käytös ja käyttäytymishäiriöt
2) ongelmat kouluympäristössä
3) emotionaaliset ongelmat
4) nuoruuteen ja aikuistumiseen liittyvät ongelmat.

Ongelmien luokittelu on siis hyvin ylätasoista, ja kategorioihin mahtuu hyvin erikokoisia ongelmia. Erilaisia ongelmia esiintyy myös usein päällekkäin. Ammattilaisen näkökulmasta huolen tulisi herätä ainakin, kun lapsen käytös muuttuu jollain ratkaisevalla tavalla. Jotta lasten kanssa työskentelevä ammattilainen kykenee huomaamaan muutoksia, tällä täytyy olla aikaa lapseen tutustumiselle. Perustyön, yhteisen tekemisen ja juttelun sekä läsnolon merkitystä ei voi liioitella.

Info: 

Ammattilainen, muista ainakin nämä:

  1. Lapset reagoivat vanhemman juomiseen yksilöllisesti. Yksi saattaa oireilla koulusta lintsaamalla, toinen ylisuorittamalla ja saamalla pelkkiä kymppejä.

  2. Oireilu voi olla psykosomaattista kuten päänsärkyä tai vatsakipuja.

  3. Helposti havaittavia oireita ovat esimerkiksi väsymys, riehakkuus, epäsiisti olemus tai nälkä.

  4. Piiloon jääviä oireita ovat esimerkiksi masennus tai itsetuhoiset ajatukset.

  5. Aikuisen alkoholiongelma ei automaattisesti johda lapsen ongelmiin. Lapsen ongelmien syyt voivat olla moninaisia.
Verkkotehtävät 

Tieto C - Lapsen oirehtiminen

Lue Lasisen lapsuuden nuorten sivulla julkaistu Vastaukset-tarina. Analysoi tarinaa avun tarjoamisen näkökulmasta.