Tarkkaile oireita, älä ylitulkitse
Vanhemman juominen aiheuttaa lapselle joskus selvästi havaittavia oireita kuten väsymystä, riehakkuutta tai muuta häiriökäytöstä. Lapsi voi osoittaa hätäänsä takertumalla voimakkaasti kodin ulkopuoliseen aikuiseen, esimerkiksi päiväkodin hoitajaan. Joskus lapsen leikeissä tai piirustuksissa näkyy viitteitä kodin tilanteesta.
Oireiden tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, koska ne eivät usein näy ulospäin. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten kannattaa seurata tilannetta ja oireita tarkasti mutta hienotunteisella tavalla. Vaikeammin havaittavia oireita ovat esimerkiksi lapsen masentuneisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Läheisten aikuisten juominen voi aiheuttaa psykosomaattisia oireita kuten päänsärkyä tai vatsavaivoja, joiden syytä ei ehkä osata heti hakea kotioloista. Lapsella saattaa myös esiintyä yökastelua tai unettomuutta. Jos lapsi tekee vääriä asioita tai joutuu hankaluuksiin kodin ulkopuolella, taustalla vaikuttaa yleensä kotitilanne. Kotona tapahtuvat asiat voivat näyttäytyä yllättävinä oireina kuten ilkivallan tekoina, viiltelynä tai syömishäiriöinä.
Lapsi voi olla epäluuloinen kaikkia vieraita aikuisia kohtaan. Luottamus kaikkiin aikuisiin särkyy helposti, kun vanhempi ei ole kykeneväinen pitämään kiinni lupauksistaan. Ymmärtäväisten, kärsivällisten ja ehdottoman luotettavien aikuisten tapaaminen kodin ulkopuolella on tärkeää. Tässä asiassa ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti kohtaamansa lapsen elämään!
Tunteiden kieltäminen on päihdeongelmaisessa perheessä tyypillistä. Lapset oppivat helposti vanhemmilta mallin, jossa tunteet kielletään tai niitä peitellään, koska niitä ei osata käsitellä. Ongelmat eri muodoissaan voivat näin ylisukupolvistua - se mikä yhdessä sukupolvessa ilmenee alkoholiongelmana, voi toisessa sukupolvessa vaikuttaa mielenterveyden ongelmana, ja nämä yhdessä kolmannessa sukupolvessa mahdollisesti molempina tai jonain ihan muuna. Päihteidenkäytön kuormittamassa perheessä kasvaminen johtaa myös usein itsetunto-ongelmiin ja ulkopuolisuuden sekä kielteiseen erilaisuuden tunteeseen.
Ongelmien määrittely ei ole yksiselitteistä
Vanhemman alkoholinkäytön ja lapsen ongelmien välille ei useinkaan voi asettaa lineaarista syy-seuraussuhdetta, sillä lasten kokemukset ovat aina yksilöllisiä. Vanhempien päihteiden ongelmakäyttö ei välttämättä ole ainut tai merkittävin lapsen ongelmien aiheuttaja. Ongelmien takana piilee usein paljon monimutkaisempi vyyhti syitä ja henkilöitä.
Lapsen kokemat ongelmat jaotellaan usein seuraaviin kategorioihin:
1) epäsosiaalinen käytös ja käyttäytymishäiriöt
2) ongelmat kouluympäristössä
3) emotionaaliset ongelmat
4) nuoruuteen ja aikuistumiseen liittyvät ongelmat.
Ongelmien luokittelu on siis hyvin ylätasoista, ja kategorioihin mahtuu hyvin erikokoisia ongelmia. Erilaisia ongelmia esiintyy myös usein päällekkäin. Ammattilaisen näkökulmasta huolen tulisi herätä ainakin, kun lapsen käytös muuttuu jollain ratkaisevalla tavalla. Jotta lasten kanssa työskentelevä ammattilainen kykenee huomaamaan muutoksia, tällä täytyy olla aikaa lapseen tutustumiselle. Perustyön, yhteisen tekemisen ja juttelun sekä läsnolon merkitystä ei voi liioitella.
Ammattilainen, muista ainakin nämä:
-
Lapset reagoivat vanhemman juomiseen yksilöllisesti. Yksi saattaa oireilla koulusta lintsaamalla, toinen ylisuorittamalla ja saamalla pelkkiä kymppejä.
-
Oireilu voi olla psykosomaattista kuten päänsärkyä tai vatsakipuja.
-
Helposti havaittavia oireita ovat esimerkiksi väsymys, riehakkuus, epäsiisti olemus tai nälkä.
-
Piiloon jääviä oireita ovat esimerkiksi masennus tai itsetuhoiset ajatukset.
- Aikuisen alkoholiongelma ei automaattisesti johda lapsen ongelmiin. Lapsen ongelmien syyt voivat olla moninaisia.