Miten aikuisen alkoholinkäyttö vaikuttaa lapseen?

Aiemmin ajateltiin, että aikuisen juominen aiheuttaa lapselle haittoja vain, jos aikuisella on selkeä alkoholiongelma. Juomisen haitallisuus lapsen kannalta ei kuitenkaan välttämättä riipu juomisen määrästä.  Jossain perheessä ikäviä kokemuksia voi aiheuttaa liian säännölliseksi muuttunut viiniharrastus, toisessa taas satunnaiset reippaammatkaan humalat eivät ahdista lasta. Kaikki riippuu siitä, miten lapsi kokee aikuisen juomisen seuraukset. Jos seuraukset ovat ikäviä, alkoholinkäyttö on lapselle haitallista.

Joka neljäs lapsi kokee haittoja aikuisen alkoholinkäytöstä

Aikuisten alkoholinkäyttö on aihe, josta kannattaa keskustella muidenkin kuin alkoholistien lapsiksi tiedettyjen kanssa. Vakavatkaan ongelmat eivät läheskään aina näy päälle, joten kaikille lapsille on tarjottava mahdollisuus keskustella asiasta ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla. On tärkeää huomioida, että myös hyvin suoriutuvilla ja ulkoisesti iloisilla lapsilla voi olla kotona ongelmia, joissa kodin ulkopuolisen aikuisen tuki voi auttaa. Turvallisen aikuisen läsnäoloa tarvitsee jokainen lapsi. Ammattilaisen kannattaa luottaa siihen, että jo tekemällä perustyötään huolellisesti hän voi olla tärkeä tuki lapselle.

Yllättävän moni alaikäinen kokee aikuisen alkoholinkäytön haitalliseksi.  Neljäsosa lapsista on kokenut aikuisten alkoholinkäytöstä johtuvia haittoja - kaksi prosenttia jatkuvasti ja peräti 24 prosenttia joskus. Aikuinen ei ehkä tule ajatelleeksi, että yksittäinenkin ylilyönti voi vaikuttaa lapseen haitallisesti. Luvut perustuvat A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan teettämään väestötasoiseen kyselytutkimukseen, joka selvitti suomalaisten 12–18-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia läheisten alkoholinkäytöstä.

Nuorten kyselytutkimus

Riitely yleisin haitta, materiaalinen kurjuus harvinaista

Haittojen kirjo on laaja. Yhdessä ääripäässä on kyse aikuisten silloin tällöin tapahtuvista ylilyönneistä, kuten lapsen kannalta rajuiksi yltyneistä juhlista. Toisessa päässä taas vanhempien päihteidenkäyttö johtaa jatkuviin huolenpidon puutteisiin, vakavaan laiminlyöntiin ja lastensuojelulliseen huoleen. Näiden ääripäiden välillä elää paljon lapsia, jotka kaikki voisivat hyötyä ammattilaisen huomiosta ja tuesta.

Suurin osa lapsista on sitä mieltä, että alkoholinkäytöstä on haittaa, jos aikuinen lipsuu sovituista ja luvatuista asioista. Jotkut lapset kokevat, että aikuisten alkoholinkäyttö liittyy hauskoihin tilanteisiin, kuten juhliin. Vanhemmat ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan lasten mielestä mukavimmillaan selvinpäin, mitä kaikki vanhemmat eivät ehkä tiedosta.

Kaikkein eniten lapset kärsivät juomisen aiheuttamasta riitelystä kotona. Riitaisuuden jälkeen pahimpia haittavaikutuksia ovat häpeä, ahdistus, luottamuksen menettäminen, lupausten pettäminen, inho ja pelko. Näitä kutsutaan psykososiaalisiksi haitoiksi. Lapset kärsivät niistä huomattavasti useammin kuin konkreettisista ja materiaalisista arjen ongelmista. Riitaisessa ja ahdistavassa ilmapiirissä on vaikea kokea oma elämä ja tulevaisuus mielekkääksi.

Aikuisten alkoholinkäytöstä aiheutuneet haitat

Häpeä on kielteinen avainkokemus siksi, että se alkaa muokata lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa kriittisessä iässä. Kuinka kasvaa epävarmasta teinistä pärjääväksi nuoreksi ja aikuiseksi, kun lapsesta asti on iskostunut ajatus huonommuudesta? Häpeä voi estää hakeutumisen elämäniloa tuoviin harrastuksiin. Myös tuen hakeminen ja puhuminen ystävien kanssa on häpeän vaivaamalle vaikeata. Puhumattomuus ja yksin pärjäämisen pakko voivat jatkua aikuisuuteen asti. Jotkut avautuvat lapsuutena koetusta häpeästä vasta vanhempien kuoleman myötä, jos silloinkaan. Omien vanhempien suojeleminen ja kulissien ylläpitäminen ovat yleinen este avun hakemiselle ja sen saamiselle. 

Kun aikuisen alkoholinkäyttö hallitsee perheen arkea, aiheutuu siitä myös konkreettisia haittoja. Lapsi kokee unen puutetta, perheellä voi olla rahavaikeuksia ja vanhempi laiminlyö lasten perustarpeista huolehtimisen. Kotona ei ehkä saa riittävästi ruokaa tai ruokailurytmi on epäsäännöllinen. Ehkä lapsia ei vaateteta niin kivasti kuin he toivoisivat, eikä kukaan lähetä heitä aamulla kouluun. Runsaasti juovilla vanhemmilla ei välttämättä ole rahaa maksaa harrastuksia, jolloin lapsella on myös vähemmän mahdollisuuksia tavata muita turvallisia aikuisia. Lapsella voi olla kohtuuttoman iso vastuu esimerkiksi kodinhoidosta tai pienempien sisarusten hoitamisesta.

Haitat eivät aina näy päälle

Aikuisen alkoholinkäytön aiheuttama kodin riitaisuus tarkoittaa harvemmin sitä, että lapsi tulee päiväkotiin tai kouluun silmä mustana. Vain osa rajuimmista tapauksista on havaittavissa päällepäin. Jotkut lapset näkevät vanhempien keskinäistä pahoinpitelyä tai muuta väkivaltaa, ja osa joutuu myös itse väkivallan uhriksi. Väkivaltaa koetaan silti harvemmin kuin edellä kuvattuja psykososiaalisia ja arjenhallinnallisia haittoja. Ehkä siksi aikuisen haitallista alkoholinkäyttöä ei yleensä huomata riittävän varhain.

Useimmiten haittojen aiheuttajana on oma isä, mutta naisten alkoholinkäytön lisääntymisen myötä myös äitien juominen aiheuttaa nykyisin paljon ongelmia. Äidin puoliso, joka ei ole lapsen biologinen isä, aiheuttaa tytöille useammin haittoja kuin pojille. Jotkut lapset joutuvat kestämään aikuisten loukkaavia puheita tai epäsopivia ehdotuksia esimerkiksi vanhempiensa kavereilta taholta kodin alkoholinkäyttötilanteiden yhteydessä. Moni lapsi ei voi itse vaikuttaa siihen, ketä kotiin kutsutaan ja mitä tekemään. Ammattilaisen on hyvä tutustua siihen, mitä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa säädetään lasten oikeudesta turvallisen kehityksen mahdollistavaan kasvuympäristöön.

Lapsen oikeudet

Tytöt kokevat haittoja poikia yleisemmin. Ainoana pikkeuksena pojat kokevat tyttöjä useammin haitaksi sen, että vanhemman juominen aiheuttaa muille sisaruksille ongelmia. Voi olla, että pojat kokevat yleisemmin velvollisuudekseen suojella sisaruksiaan, tai sitten heillä kehittyy jo varhain hiljaisen yksin pärjäämisen mentaliteetti, jossa omat ongelmat jätetään vaille käsittelyä. Poikien tavoittaminen ammatillisen avun ja tuen piiriin on ammattilaisille jatkuva murheenaihe, mutta kannattaa huomioida, että myös puhumattomat pojat hyötyvät turvallisen aikuisen läsnäolosta ja yhdessä tekemisestä. 

On tavallista, että teini-ikäinen haluaisi yhä saada olla myös lapsi, mutta vanhempi ei enää anna siihen mahdollisuutta. Vanhemmat nuoret kertovat nuorempia useammin kokeneensa haittoja kodin juomisesta. Ymmärrys abstrakteista ja vaikeasti hyväksyttävistä ongelmista kehittyy iän myötä. Täysi-ikää lähestyvillä nuorilla on ollut enemmän aikaa kerätä ja miettiä ikäviä kokemuksia. Mahdollisesti aikuinen myös kohtelee vanhempia lapsia välinpitämättömämmin kuin pieniä lapsia. Moni huomaa tarvitsevansa apua vanhempien aiheuttamien ongelmien käsittelyyn vasta kotoa pois muutettuaan, kenties vasta perheellistymisvaiheessa.  

Alkoholistin lapsesta ei automaattisesti tule alkoholistia

Läheisen aikuisen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa nuoren elämässä pitkälle tulevaisuuteen. Häpeä, turvattomuus ja luottamuksen puute vaikuttavat nuoren omiin valintoihin, itsetuntoon ja tulevaisuuden näköaloihin. Moni pelkää ratkeavansa itsekin juomaan, koska äiti tai isä on alkoholisti. Tätä kutsutaan ongelmien periytymiseksi. Riski on toki olemassa: alkoholiongelmaisten vanhempien lapsi kokee tutkitusti muita yleisemmin erilaisia vakavia ongelmia elämässään. Kasvaneesta riskistä huolimatta päihdeongelmien periytyminen ei ole todennäköistä.

Sosiaalityössä työntekijälle syntyy herkästi virheellinen kokonaiskuva ongelmien periytyvyydestä, koska monilla päihdeongelmaisilla on päihdeongelmainen vanhempi. Työssä ei yleensä kohdata niitä päihdeongelmaisten lapsia, joille päihteistä ei ole tullut ongelmaa. Myönteisiä tarinoita kuulee harvoin, kun omassa ammatissa täytyy keskittyä ns. ongelmatapauksiin.

Moni lapsi kokee vanhempien juomisen häpeäksi, josta jää loppuelämän kestävä leima. Heitä voi auttaa tieto siitä, että tutkimusten mukaan useimmat vaikeissa olosuhteissa kasvavista lapsista pärjäävät elämässään hyvin. Lapset eivät myöskään tiedosta sitä, kuinka yleisiä heidän kokemuksensa ovat. Lapsen voi ohjata lukemaan Lasinen lapsuus -sivuilta nuorille kirjoitetun artikkelin Mitä on alkoholismi? Vanhempien ongelmat eivät onneksi sanele sitä, millainen lapsen omasta elämästä tulee.